tiistai 26. tammikuuta 2016

Hanneke Vrome - Suomenlahden Titanic

Suora vertaus Titaniciin on mahdollisesti yliampuva. Siitä huolimatta lähes 550 vuotta sitten tapahtunut haaksirikko on sen ajan mittasuhteiltaan niin Estonian, kuin Titanicinkin uppoamisten kaltainen suuronnettomuus.

Ruotsissa elettiin keskiajan loppua vuonna 1468, jolloin Traven satamasta Lyypekistä, lähti Tukholman Arholmaa kohti neljä laivaa. Kahden laivan oli määrä jatkaa Arholmasta Tallinnaan. Tarkalleen ottaen elettiin loppuvuotta ja päivä oli 11. marraskuuta, kun laivat lähtivät purjehdukselleen. Loppuvuosi oli valittu ajankohdaksi tarkkaan, sillä Itämerellä riehuvat merirosvot ja kaapparit eivät enää niin myöhään olisi yhtä aktiivisia, kuin kesällä. Ruotsin ja Suomenlahden rannikot, sekä sokkeloinen saaristo tarjosivat merirosvoille hyviä suojapaikkoja siihen aikaan. Suunnitelma pysyi hyvin salassa ja laivue säilyikin kaappreiden hyökkäykseltä. Muille voimille ei kuitenkaan mitään mahtanut.

Saattueen saapuessa Arholmaan, jatkoi kaksi laivoista Tukholmaan ja kaksi Tallinnaan. Toinen Tallinnaan suuntavista laivoista oli holkki Hanneke Vrome (tai Wrome), se oli kooltaan harvinaisen suuri purjealus jollaista ei ennen oltu Itämerellä tavattu, sen sanotaan olleen huomiota herättävän suuri ja sillä oli mukanaan poikkeuksellisen arvokas lasti, joka sisälsi mm. 1200 tynnyriä hunajaa, hopeaa, 200 pakkausta kangasta ja jopa 10000 kultaguldenia. Arholmasta laivaan astui lisää matkustajia, heidän joukossaan myös Raaseporin linnanherran Lauri Akselinpoika Tottin puoliso Katariina Jönsintytär Viffert, heidän poikansa, sekä aseenkantajia ja suuri joukko porvareita poikineen. Laivalla sanotaan olleen mahdollisesti jopa 240 henkilöä. Aluksen kapteeni oli lyypekkiläinen laivuri Hanneke Vrome, jonka mukaan muutoin nimeämätöntä laivaa kutsuttiin.

Sukeltaja Kalle Salonen on piirtänyt arvionsa siitä,
miltä Hanneke Vrome mahdollisesti näytti. 

Vuoden 1468 marraskuun 20.-21. välisenä yönä kaksi Tallinnaan matkalla olevaa alusta joutuivat myrskyyn, tarkemmin sanoen ne joutuivat kovaan vastatuuleen, joka pakotti laivat kääntymään takaisin kohti Suomen alueen rannikkoa. Silloin toinen laivoista, holkki Hanneke Vrome kaatui ja upposi vieden syvyyksiin kaikki laivalla olleet matkustajat, sekä arvokkaan lastin. Aikalaiskuvaus sanoo, että "he laskeutuivat ikään kuin silmänräpäyksessä meren syvyyteen ja hukkuivat". Uppoamisesta nimittäin on säilynyt kertomus, joka on toisen Tallinnaan matkalla olleen laivan miehistön jäsenen kertoma.

"Laiva nitisee, ja sen rakenteissa paukahtelee. Kuuluu valtava rusahdus, ja laiva kallistuu enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Sen jälkeen kaikki käy nopeasti."

On todennäköistä, että Hanneke Vrome ajoi myrskyssä karille ja upposi Jussarön saaren edustalle. Karille ajoa tukee kertomus, että se hajosi ja upposi nopeasti. Jos alus olisi vuotanut myrskyssä saatujen vaurioiden vuoksi, se olisi pysynyt pinnalla kauemmin ja uponnut hitaasti. Toinen alus pääsi kuin ihmeen kaupalla Tallinnaan. 

Onnettomuus aiheutti suurta surua Lyypekissä ja Tallinnassa. Lyypekin satamaan pystytettiin muistomerkki onnettomuudessa kuolleille. Kivi oli paikallaan vielä 1740-luvulla. Haaksirikon johdosta Lyypekissä ja Tallinnassa säädettiin tärkeiden purjehdusten takarajaksi martinpäivä, 11. marraskuuta, eli sama päivä jolloin Hanneke Vrome lähti Lyypekistä viimeiselle matkalleen. 
Osa Hanneke Vromen lastista saatiin pelastettua. Hylkytavaraa ajatui rannoille vielä vuosien päästä. Meren pohjassa makaa kuitenkin ne 10000 kultaguldenia lopun lastin kera, kullan nykyarvoksi on sanottu jopa 50 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vain materiaa, sillä aluksen mukana uponneet yli 200 ihmishenkeä olivat valtava menetys. 
Jos analysoidaan haaksirikon suuruudella sen verran, että Ruotsin valtakunnasssa oli 1400-luvun lopulla, lähteistä ja laskutavoista riippuen, n. 0,8 miljoonaa ihmistä. Nykyään Suomen ja Ruotsin asukasluku on n. 15 miljoonaa, eli lähes 20 kertaa enemmän. Tänä päivänä vastaavan laajuinen onnettomuus vaatisi siis jopa 4800 ihmisen hengen. Tietenkin tällainen vertailu ei ole täysin korrektia, mutta suuntaa se antaa Hanneke Vromen haaksirikon laajuudesta. 

Tällaisia kultarahoja odotetaan
löytyvän Hanneke Vromen hylystä. 

Hanneke Vrome on taatusti yksi Itämeren mielenkiintoisimmista hylyistä valtavinen aarteineen. 
Holkkia ei kuitenkaan ole milloinkaan paikannettu. Tai mahdollisesti sittenkin on. Nimittäin sukeltaja ja hylyntutkija Rauno Koivusaari on kertonut löytäneensä hylyn pitkän taustatyön ja sadan sukelluksen jälkeen Jussarön edustalta vuonna 2014. Koivusaari itse on asiasta varma, "Paha on muuta väittää, kyllä se on Hanneke Wromen hylky. Akateemiset piiritkin tietävät jo tämän, mutta he tarvitsevat aina 100 prosenttia faktaa." Museovirasto on tehnyt alueella sukelluksia ja tutkinut mahdollista hylkyä. Lisätietoa odotellessa. 

Niin ja vielä yksi asia, joka viimeistään tuo Hanneke Vromen kaikille tutuksi. Yle alkoi kuvata vuoden 2015 syksyllä uutta seikkailusarjaa, jonka kehyskertomus on Hanneke Vromen tarina. Sarjaa on tarkoitus esittää vuodenvaihteessa 2016-2017.

Päivitys tekstiin 4.2.2016
Museovirasto tiedotti, että Jussarön edustalta löytynyt hylky ei ollutkaan Hanneke Vrome, vaan 1700-luvun alkupuolella rakennettu, mahdollisesti saksalaista alkuperää oleva alus.

Lähteet:
http://haaksirikot.blogspot.fi/p/httphaaksirikot.html
http://www.hs.fi/kotimaa/a1430370629887
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/loysivatko-sukeltajat-viime-kesana-1400-luvulla-uponneen-kultalaiva-hanneken/
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/myrsky_nieli_aarrelaivan_ja_raaseporin_linnanrouva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti