perjantai 1. tammikuuta 2016

Bo Joninpoika Grip - Aarnikotka

Luen parhaillaan hyvin mielenkiintoista G. J. Gardbergin kirjoittamaa kirjaa "Kivestä ja puusta - Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja". Kirjaa lukiessa vastaan tulee useaan kertaan muuan Bo Joninpoika Grip, joka tunnettiin aikalaisten parissa nimellä Bo Jonsson. Hänen sukunsa vaakunassa esiintyy aarnikotka, jonka myötä myöhemmät historiankirjoittajat ovat antaneet hänelle sukunimen Grip.



Bo Joninpoika Grip syntyi 1330-luvulla, hänen lapsuudestaan, sen paremmin kuin nuoruudestaan ei suuremmin tietoa löydy, mutta myöhemmästä elämästään kylläkin. Bo Joninpoika keräsi nuoresta iästä lähtien varallisuutta, toisin kuin useat muut säätyläiset ja uransa huipulle päästyään hän oli onnistunut saamaan läänityksikseen kolmanneksen Ruotsista, sekä koko Suomen alueen. Uransa huipulla hän oli Ruotsin valtakunnan drotsi ja käytännössä koko Suomen alueen yksinvaltias. Suomen alueen Bo Joninpoika sai haltuunsa kuninkaalle antamansa lainan pantiksi. Tämän jälkeen hän kutsui itseään nimellä "capitanæus de Osterlande" (Itämaan kapteeni). Bo Joninpoika pystyi keräämään kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen heikon aseman vuoksi niin suuren omaisuuden, että oli jopa itse kuningastakin mahtavampi.

Bo Joninpoika liittyy Suomessa, ainakin puheissa, viiteen eri linnaan ja linnoitukseen, joista tosin vain kahteen varmasti. Hänen aikanaan Turun linnassa suoritettiin mittavia uudistuksia, sekä Raaseporiin kohosi täysin uusi linna. Bo Joninpoikaa on arveltu Helsingin Vartiokylän linnavuoren linnan, sekä myös Porvoon Linnanmäellä sijainneen linnoituksen, joka on mahdollisesti keskiaikaisissa lähteissä mainittu Wartholm, rakennuttajaksi. Näistä kahdesta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Ahvenanmaalla sijaitsevaan Kastelholman linnaan Bo Joninpoika Grip liittyy testamenttinsa kautta. Vuonna 1384 Grip luetteli testamentissaan linnoja, mutta Kastelholmaa ei tässä vaiheessa vielä mainittu; vuonna 1388 maininta linnasta löytyy. Tämä on myös ensimmäinen maininta Kastelholman linnasta. 

Bo Joninpoika vieraili ensimmäistä kertaa Turun linnassa 1372 ja vuotta myöhemmin hän otti koko linnan haltuunsa nousten koko Suomen alueen itsevaltiaaksi. Bo Joninpojan aikana Turun linna korjattiin perinpohjaisesti ja se piti lopultaa sisällään 40 huonetta. Tähän aikaan Turku kilpaili koko Ruotsin toiseksi suurimman kaupugin paikasta yhdessä Kalmarin kanssa. 

Bo Joninpoika rakennutti Raaseporin Snappertunaan ensimmäiset muurit Raaseporin linnasta 1370-luvulla, mahdollisesti vuonna 1374, Johannes Westfalin ollessa piispana (1371-1384). Raaseporin linna rakennettiin tasapainottamaan Suomenlahden toisella puolen sijainneen vilkkaan hansakaupungin Tallinnan vaikutusta. Raaseporin linna ei ehtinyt palvelemaan kruunua, kuin 179 vuotta, sillä se hylättiin jo vuonna 1553, eli kolme vuotta Helsingin perustamisen jälkeen, jonka Kustaa Vaasa perusti myös Tallinnan kauppaa ajatellen. 
Raaseporin linna on vielä tänäkin päivänä vaikuttava rauniolinnoitus, jonka historiasta tulen myöhemmin kertomaan lisää. 

Bo Joninpoika Grip kuoli 20.8.1386 ja hänen perinnönjakonsa pitää sisällään monimutkaisia elementtejä, sekä kauaskantoisia vaikutuksia. Valtavan mittavasta omaisuudesta johtuen perintöä oli mahdotona jättää pelkkänä yksityisomaisuutena Bo Joninpojan alaikäiselle pojalle, Knut Bosson Gripille. 

Bo Joninpojan kuoltua kuningas Albrekt pyrki saamaan suuria osia perinnöstä kruunulle, sekä itselleen, mutta perinnön haltuunottoasiassa kuningasta vastaan asettuivat monet muutkin aateliset, kuin perinnölle asetetut holhoojat. Aateliset eivät yksin pystyneet vastustamaan kuningasta, joten he liittoutuivat Norjan ja Tanskan hallitsija Margareetan kanssa, joka ei kuitenkaan lopulta päästänyt perintöä valumaan kruunulta pois, vaikka Bo Joninpojan liittolaiset olivatkin olleet hänen tukijoinaan. Osaltaan valtavasta perinnöstä johtuvien kiistojen vuoksi Margareeta onnistui valloittamaan Ruotsin, jonka myötä syntyi myös Kalmarin unioni.

Toisaalta Bo Joninpojan on sanottu keränneen omaisuutensa hyvin kyseenalaisin keinoin kiristämällä, pakottamalla ja verottamalla. Linnaläänien myös piti palautua kruunulle muutaman vuoden sisällä lääninherran kuolemasta. Täten voidaankin ajatella, että oikeudellisesti, sekä eettisesti ei ehkä ollutkaan kovin epäoikeudenmukaista, että suuria osia perinnöstä palautui kruunulle. 

Bo Joninpojan vaikutus Ruotsin ja Suomen alueen historiaan on siis hyvin merkittävä. Ei ole tuskin turhaan sanottua, että Bo Joninpoika Grip oli paitsi kaikkien aikojen rikkain ruostalainen aatelismies, myös ehdottomasti merkittävin ruotsalainen ei-kuninkaallinen maanomistaja.

Lähteet:

C.J. Gardberg - Kivestä ja puusta

C.J. Gardberg, P.O. Welin - Suomen keskiaikaiset linnat

Petri Kilkki - Kastelholma - Kuusisto - Raasepori

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti